sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

joskus täytyy...

Blogiani lukeneet tietävät, että pidän kauniista astioista, kattamisesta ja juhlien järjestämisestä. Näen mielelläni hieman vaivaa, jos tunnelma tai tilanne niin vaatii, tai jos minua vain huvittaa :) Lauantai-illan vieraita varten katoin alkuruoan tarjolle alakerran takkahuoneeseen. Pääruoka ja jälkiruoka syötiin tavalliseen tapaan yläkerrassa ison ruokapöydän äärellä. Tuolit ja pöytä olivat lainassa kaksostyttöjen huoneesta. Tuleva kesä ja lämpimät kesäillat mielessä tein rennon, kesäisen kattauksen rottinkikatelautasille. Rottinkiset lautasliinarenkaat, raidalliset lautasliinat ja paksut, jalalliset lasit lisäsivät al fresco -tunnelmaa. Tuntui jotenkin erilaiselta ja jännältä syödä omassa kodissa pöydän ääressä huoneessa, jossa näin ei tehdä :) Joskus vain täytyy tehdä jotain hauskaa, yllättävää ja erilaista, hihi.
Itselle muistiin, että saan ostaa kauniita lautasliinoja ja pöytäliinoja, kun sellaisia tulee vastaan. Kyllä niille aina käyttöä tulee ennemmin tai myöhemmin. Hauskaa alkavaa viikkoa!

torstai 20. huhtikuuta 2017

tuunattu pikkulipasto mökille

Rantamökille tarvittiin pienikokoinen lipasto. Minulla oli visio puisesta, vanhasta lipastosta, jossa olisi isot vetimet :) Minun oli kuitenkin tyytyminen arviolta 80-lukulaiseen lastulevylipastoon à la Stockmann. Jokaisessa laatikossa on made in Finland leima! Ja laatikot on tehty vanerista. Vetimet oli liimattu, ja sain ne irti voimakkaasti vääntämällä.
Lipaston omat vetimet olivat liiaan lituskat, joten kaivelin varastojani ja päädyin näihin Rantamökin kierrätyskeittiön alkuperäisiin vetimiin. Hionta ja käsittely vahalla. Pohjamaalaus ja sokkelilauta lipaston alareunaan.
Tämän jälkeen lipaston mittasuhteet alkoivat näyttää kummalliselta - varsinkin kun halusin valkoisen lipaston, jossa on puinen kansi. Päädyin sahaamaan lipaston kannen irti. Totean tässä, että työjärjestyksessäni on parantamisen varaa. Olisi fiksua miettiä kokonaisuus etukäteen, eikä muokata sitä työn edetessä... Hieman pakkelointia ja sitten 2-3 kerrosta maalia (tällä kertaa Helmi -maalia).
Taso on rautakaupan liimapuulevy, jonka sahautin kaupassa mittojen mukaan. Hioin reunat hiekkapaperilla ja levitin vahan (sävy Tammi) teräsvillalla (4x0). Lopputulos on samettisen sileä. Lopputulos ei täysin vastaa visiotani, mutta ihan onnistunut tuunaus kuitenkin :)

maanantai 17. huhtikuuta 2017

pääsiäisräpsyjä

Vietimme pääsiäisen Rantamökillä. Samalla tuli todettua, että mökin saa lämpimäksi, mutta villasukille on käyttöä. Mökkiprojektit edistyivät ja makuuhuoneesta on nyt erotettu erillinen alkovi, josta tulikin heti lasten lempipaikka. Rantamökin alkuperäinen takka on työn alla. Mies saa olla ahkera, jotta 70-luku saadaan häivytettyä takan ulkonäöstä ;) Kaadetun ja pätkityn männyn pöllit veimme vajaan kuivumaan ja odottamaan halkomista. Mökillä puuta kuluu saunan ja mökin lämmittämiseen ja melkein aina on joku puusavotta meneillään. Jynssäsin keittiön ja nyt se hohtaa taas puhtaan valkoisena, valmiina tulevaan kesään. Jäät olivat ja osittain lähteneet ja me uskaltauduimme saunasta pikadipille järveen. Illalla saimme ihailla joutsenia Rantamökin ikkunasta. Lapset löysivät maasta oksalta pudonneen linnunpesän. Toimme sen mukanamme kaupunkiin ja se sopiikin mainiosti pääsiäiskoristeeksi. Pesään laitoin pari koristemunaa.

Pääsiäisloma meni aivan liian nopeasti! Keväistä viikkoa lukijoilleni, ensi kerralla esitteln lastulevylipaston muodonmuutoksen:)

maanantai 10. huhtikuuta 2017

kaappi Sipoosta

Muutama viikko sitten bongasin Torissa ihanan, vanhan kaapin. Onnea oli matkassa, että satuin koneelle juuri silloin kun kaapin ilmoitus julkaistiin ja että ensimmäinen kiinnostunut ei saanut kuljetusta järjestymään. Omistaja kertoi, että kaappi oli 1920-luvulla rakennetun talon alkuperäiskalustoa. Talo oli myyty ja tämä kaappi etsi uutta kotia. Kaappi oli rakenteellisesti ok kunnossa, mutta kaappi haisi ummehtuneelta, oli likainen ja maalipinta oli makuuni liian kulunut. Perusteelisen imuroinnin, useamman pesun (sekä mäntysaippualla että etikkavedellä) jälkeen kaappi alkoi tuoksua puhtaalta. Maalipinnan huonot kohdat hioin, ruuvinreiät ja syvimmät painaumat paklasin. Vesiliukoinen pohjamaali ja 2-3 kerrosta Laura Ashleyn maalia (jäi yli kirjahyllyprojektista). Tarkkasilmäinen huomaa, että kaapin jalat odottavat vielä uutta maalia. Vetimet ja helat ostin Rakennusapteekista. Siinä samalla (juu, minulla tuppaavat projektit karkaamaan ja leviämään) innostuin ompelemaan silityslautaan pellavakankaasta uuden päällisen, sillä aiempi päällinen ei vain sopinut kokonaisuuteen. Silityslaudan paikka on kaapin ja seinän välissä. Kaappi on kodinhoitohuoneessa ja pitää sisällään kaikenlaiset askartelutarvikkeet ja paketointitarpeet. Laatikon lukko ei toimi, mutta halusin kuitenkin viimeistellyn ilmeen avaimen reiälle. Pellavalangasta tein tupsun avaimeen. Olen aivan ihastnut tähän kaappikaunottareen :)

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

kevättä ja käsitöitä

Pari kaunista, aurinkoista päivää ja mieli on keväinen. Ruokapöytää koristaa kimppu leikkonarsisseja. Peltitarjottimelle asettelin kukkien lisäksi kotimaisia lasikippoja tuikuille ja kynttilöille. Iltapäiväkahvilukemisena kirpparilta mukaan tarttunut Terry John Woods:in Summer House -kirja. Niin ihania kesäisiä tunnelmakuvia, että ajatukset karkaavat jo tulevaan kesään ja Rantamökille. Puikoilla sukka lankakorin marinoituneesta Novitan Kesäkukat langasta :) Kevättunnelmissa ja vähän jo kesätunnelmissa :)

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

synttärihumua ja vanhoja huonekaluja

Viikonloppu on mennyt vauhdilla, kun molempina päivinä juhlittiin kuopustamme. Ensin sukulaissynttärit lauantaina ja sitten muutama kaveri sunnuntaina. Koiraherramme taisi olla juhlimisesta sen verran väsynyt, että linnottautui sohvalle samettityynyn viereen auringonpaisteeseen :) Pieni vanhahko, umpipuinen sivupöytä, jonka löysin jo pari kuukautta sitten on edelleen vain pohjamaalattu. En osaa päättää, tuleeko pöydästä valkoinen vai vaaleanharmaa. Mutta hyvin palvelee näinkin :) Tälle pöydälle on niin kätevää asettaa kupit tai herkut tarjolle. Tähtiliina, samansävyiset paperipillit ja Svenskt Tennin vanha tinavaasi, joka luonnossa on kauniin patinoitunut. En tiedä, onko se tarkoitettu maljakoksi, mutta mielestäni se on sopivan miehekäs pojan synttärikattaukseen. Lopuksi vielä todellinen löytöni, satavuotias helmenharmaa umpipuuta oleva kaappi. Sattumaa ja onnea oli mukana ja sain hakea tämän kaunottaren vielä illalla meille kotiin :) Takalevy on irti, pari hyllynkannatinlistaa puuttuu, maali on lohkeillut ja kärsinyt, hurja vedin laatikossa... Mutta minun silmissäni niin kaunis :) Sormet syyhyävät päästä työstämään tätä ihanuutta. Kauneutta uuteen viikkoon! Nyt jatkan keskeneräisten lapasten parissa.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

tuubihuivista kaulaliinaksi

Käsityökorissani oli pyörinyt vajaa pari vuotta keskeneräinen tuubihuivi. Alkuun olin innoissani kutonut tuubihuivia, mutta huivin edistyessä (kun lähes 3 kerää oli kudottu) se alkoi tökkiä yhä enemmän. Lopulta tajusin, etten koskaan tarttunut huiviin ja näitä olisi pitänyt tehdä vielä toinen samanlainen. Ainoa vaihtoehto oli purku ;) Lanka on ihanan pehmeä ja kauniin pinkki Rowanin kid classic. Päätin tehdä tavallistakin tavallisemmat kaulaliinat - näin lanka olisi pääosassa. Puikot 5, silmukoita 50, mallineule 1O1N. Molemmissa kaulaliinoissa kudoin niin pitkälle kuin kaksi kerää riitti :) Kaksi kerää jäi vielä jäljelle, sillä alkuperäisiin tuubihuiveihin olisi kulunut paljon enemmän lankaa. Loppuun vielä kuva tuubihuivin mallineuleesta. Leppoisaa sunnuntaita!